Slider

Joulutunnelmia

sunnuntai 30. joulukuuta 2018

  Halusin tulla jakamaan tänne vähän meidän joulutunnelmia. En hirveästi ottanut joulunvietosta sellaisia kuvia, joita voisi tänne blogiin laittaa, mutta tässä kuitenkin muutamia. Meillähän A jo heti lauantaina herätessään totesi "äiti, minua jännittää". Piti hänelle sitten kertoa, että jouluaatto on vasta maanantaina. Oltiin etukäteen laitettu lahjat jo kuusen alle ja lapset toki oli niin malttamattomina, että lähdettiin vielä sunnuntaina käymään Keskisen kyläkaupassa Tuurissa. Lähinnä siis sen takia, että saataisiin lapsille jotain muuta ajateltavaa.
Aattona sitten heräilimme seitsemän jälkeen ja aamusaunassa olimme yhdeksän aikoihin. Lapset katselivat joulupukin kuumalinjaa ja itse tein jouluruokaa. Meillä ei tänä vuonna ollut ollenkaan joulukinkkua, koska ei yleensä ehditä sitä syömään, joten kinkun korvasi lihapullat. Lapset ei hirveän hyvin syöneet jouluruokaa, mutta jotakin he maistelivat joka tapauksessa. Jouluruoan yhteydessä luimme myös jouluevankeliumin tällä kertaa lasten raamatusta.
  Jouluruoan jälkeen avasimme lahjat. Me olimme itse ostaneet vanhemmille lapsille kolme pakettia (nuorimmalle yhden paketin) ja sen lisäksi meidän kuusen alla oli lahjoja mun tädiltä. Mä ostin Timolle myös kolme lahjaa, jotka tiesin olevan hänelle tarpeellisia. Itse sanoin, etten tarvitse lahjoja, enkä osannut mitään edes toivoa, koska en tällä hetkellä tarvitse mitään.
  Ostettiin tuossa pari viikkoa sitten uusi auto, joten se saikin toimia mun joululahjana, koska en ole R:n syntymän jälkeen päässyt liikkumaan juuri missään lasten kanssa. En itse ainakaan näin aikuisena välttämättä tarvi lahjoja vaan se lasten ilo ja jännitys on jo tarpeeksi ihanaa seurattavaa. Ehkä sitä muutenkin nykyään arvostaa enemmän tarpeellisia tai muuten käyttöön tulevia lahjoja kuten et jos tarvittais uusia astioita, vaatteita tai ihan vaikka jotain syötävää tai itsetehtyä. Esimerkiksi mun veljen vaimo oli tehnyt meille itse mysliä ja se oli kyllä herkullista.♥

Heti lahjojen jaon jälkeen aloimmekin pakkaamaan, sillä lähdimme mun vanhempien luokse muutamaksi päiväksi. Siellä oli koko perhe koolla.♥ Söimme jouluruoan, avasimme lahjat ja lopuksi myöhään illalla kävimme vielä haudalla. Lapset eivät meinanneet rauhoittua illalla nukkumaan, sillä heillä oli ollut jännittävä ja erilainen päivä, mutta muuten oli kyllä ihana joulu läheisten ympäröimänä.♥

Millainen joulu teillä oli?

Jouluinen kinuski-puolukka-jäädykekakku

sunnuntai 9. joulukuuta 2018

  Meillä oli poikamme nimiäisissä tarjolla jouluinen kakku nimittäin kinuski-puolukka-jäädykekakku, jota olen halunnut pitkään kokeilla. Nyt siihen tuli hyvä sauma ja voi että tää on kyllä hyvää!
  Kakkuun tulee esimerkiksi kanelikinuskia, joulupipareita, puolukoita ja marenkia. Kakku on aika työläs - ei vaikea, mutta monivaiheinen. Se on kuitenkin sen arvoinen. Ja onhan tuo kakku niin upea, että ihan hyvin sopii esimerkiksi joulupöytään.
  Ohje on Kinuskikissan -sivuilta, mutta voin laittaa reseptin suoraan myös tähän.
Kinuski-puolukka-jäädykekakku

Marenkipohjat:

4 valkuaista (voit säästää keltuaiset täytteeseen)
2 dl sokeria
2 tl maissitärkkelystä
2 tl vaniljasokeria
1½ tl etikkaa (jätin itse pois)

1. Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi. Vaahto on hyvä silloin, kun se ei putoa kulhon kääntäessä ylösalaisin.
2. Lisää sokeri vähitellen koko ajan vatkaten.
3. Siivilöi joukkoon maissitärkkelys. Lisää vaniljasokeri ja halutessasi etikka.
4. Piirrä leivinpaperiin irtopohjavuoan pohjan avulla halkaisijaltaan 24cm ympyrä, jonka sisään levitä marenki. Jätä n. 1cm leviämisvara.
5. Jos et omista kiertoilmauunia, niin joudut paistamaan marenkipohjat erikseen. Lämmitä tavallinen uuni 125 asteeseen ja paista marenkia n. 1h 45min-2h uunista riippuen. Marengin tulee olla kuivaa ja sen pitäisi jäähtyessään lähteä paperista suht helposti.
Kanelikinuski:

2 dl kuohukermaa
1½ dl fariinisokeria
1½ tl kanelia

1. Lisää kattilaan kuohukerma, fariinisokeri ja kaneli.
2. Keitä pari minuuttia ja anna jäähtyä ainakin huoneenlämpöiseksi ennen kakun täyttämistä. Kinuskin voi myös valmistaa jo edellisenä päivänä jääkaappiin.

Täyte:

3 liivatelehteä
4 dl kuohukermaa
4 keltuaista
½ dl sokeria
1 rkl vaniljasokeria
¼ dl vettä

Lisäksi:
150 g piparkakkuja
200 g puolukoita

1.Laita liivatelehdet likoamaan kylmään veteen n.5-10 minuutiksi.
2. Vatkaa kuohukerma vaahdoksi.
3. Vatkaa toisessa kulhossa keltuaiset ja sokeri vaahdoksi.
4. Yhdistä vaahdot ja lisää vaniljasokeri.
5. Kuumenna vesi kattilassa ja liuota liivatelehdet veteen.
6. Lisää liivateseos täytteeseen ohuena nauhana koko ajan sekoittaen.

päälle:

pipareita
kanelikinuskia
puolukoita

Kakun kokoaminen:

1. Ota irtopohjavuoka halkaisijaltaan 24cm ja leikkaa pohjalle leivinpaperi. Jos vuoka on matalempi versio, niin tee lisäreunaa leivinpaperista tai käytä reunakalvoa. Kakku nimittäin tulee vähän yli vuoasta, niin se pysyy paremmin kasassa lisäreunalla.
2. Lisää pohjalle ensimmäisenä toinen marenkipohjista.
3. Säästä n.10 piparkakkua kakun päälle ja murenna puolet jäljelle jäävistä piparkakuista marengin päälle. Mulla oli niin paljon pipareita, etten katsonut niin tarkkaan noita määriä vaan laitoin ihan silmämääräisesti.
4. Säästä jonkin verran puolukoita myös kakun päälle ja jäljelle jäävistä puolukoista ripottele puolet pipareiden kanssa. Itse käytin aika vähän puolukoita (n.100g) kakussa ja mielestäni sitä oli silti sopivasti joten oman maun mukaan!
5. Valuta lusikan avulla kanelikinuskia. (Muistathan jättää sitä kakun toiseen kerrokseen sekä vähän päälle koristeeksi)
6. Lisää puolet täytevaahdosta.
7. Toista edelliset kohdat eli täytevaahdon päälle marenki, piparit, puolukat, kanelikinuski sekä viimeisenä loput täytevaahdosta.
8. Koristele mielesi mukaan lopulla kanelikinuskilla ja pipareilla.
9. Laita kakku pakastimeen hyytymään vähintään 6-8 tunniksi. Ota kakku huoneenlämpöön n. tunti ennen tarjoilua ja ripottele lopuksi vielä jäisiä puolukoita kakun päälle.

Mukavaa joulunodotusta!♥

Throwback style - Marraskuu 2011-2018

sunnuntai 2. joulukuuta 2018

Hei! Vaikka onkin jo vaihtunut joulukuu niin haluan vielä julkaista tämän marraskuun asuista koostuvan TB-style -postauksen, jossa esittelen teille kuinka mun tyyli on muuttunut seitsemässä vuodessa. Kerron myös pukisinko enää näitä asuja päälleni.
2011. Jaiks, kun oon ollu ihan eri näköinen mitä nykyään! Sinänsä tyyli ei ole hirveästi muuttunut, sillä edelleen käytän mekkoja ja sukkahousuja, mutta täytyy kyllä myöntää, että tätä asua en enää pukisi päälleni. Tässä on mielestäni vähän liikaa kaikkea - löytyy kaulakoru, silmälasit ja tissivyö. Lisäksi, vaikkei se kuvassa hirveän hyvin näy, niin sukkahousut oli leopardikuvioiset. Olin tähän aikaan hullaantunut kirpputoreista ja ostelin sieltä ihan mitä sattuun, koska halvalla sai. En sitten ehkä osannut yhdistää niitä parhaalla mahdollisella tavalla.

2012. Tämä asu on aika yksinkertainen - valkoinen neule ja mustat legginssit. Voisin jopa pukea tämän edelleen päälleni. En tosin omista enää tuota neuletta. Sekin oli kirppislöytö silloin aikanaan.

2013. Ensimmäisenä kiinnitin huomiota noihin mun hiuksiin - aivan järkyttävän väriset! Mutta niille on kyllä ihan luonnollinen selitys, sillä olin vaihtamassa hiusväriä tummasta vaaleaan enkä ole ikinä käyttänyt värinpoistoa... Itse asu on ihan jees, mutta farkut vaihtaisin korkeavyötäröisiin, niin tuon farkkupaidan leikkaus ei paljastaisi ihoa tuosta sivusta, niin voisin jättää topin sieltä alta pois. Nuo kengät oli kivat, mutta ne ei ollut mulla kauaa ehjänä. Nekin oli löydetty kirppikseltä, kun halvalla sai, eikä laatu ollut välttämättä niin hyvä. Nykyään katson paljon tarkemmin, mitä kirppiksiltäkin ostan. Tästä asusta mulla ei enää ole mitään jäljellä enkä tässä muodossa sitä päälleni pukisikaan.

2014. Tämä oli aikaa, kun odotin esikoistamme enkä pitänyt blogia, joten asukuvia ei juurikaan ollut. Olemme ottaneet kuitenkin raskauskuvia ja tämä asu oli ainoa, minkä marraskuulta löysin. Olen käyttänyt tuota samaa H&m:n pidempää tunikaa jokaisessa raskaudessa. Farkkupaita sopii asuun hyvin ja tuon vyön olin laittanut masua korostamaan. Pukisin edelleen päälleni.
2015. (Villatakki saatu blogin kautta) Tämä asu on kyllä kiva ja kaikki löytyy multa edelleen "nahka"legginssejä lukuunottamatta. Ne oli vähän liian isot joten myin ne eteenpäin ja ostin myöhemmin toiset pienempää kokoa, jotka mulla on kyllä vaatekaapissa. Voisin pukea tämän vielä päälleni.
2016. Seuraava asu onkin samalla villatakilla, mutta pelkän mustan sijasta olen lisännyt asuun viininpunaista, joka kyllä toimii. Voisin edelleen pukea tämän päälleni.
2017. Sitten vähän erilaisempaa asua korkeavyötäröisen kellohameen kanssa. Tässä asussa kyllä toimii mielestäni kaikki enkä muuttaisi siitä mitään. Kaikki löytyy multa kaapista ja voisin pukea tämän päälleni. Pitäisikin nyt raskauden jälkeen alkaa taas käyttämään näitä mun kellomekkoja!

2018. Uusimmassa asussa on vähän samoja elementtejä kuin aikaisempien vuosien asuissa. Tekonahkalegginssit, neuletakki, samat korkkarit ja väritykseltään mun ominta juttua eli viininpunaista, armeijan vihreää ja mustaa. Toimii! Näitä kuvia tulee myöhemmin lisää.

Päivä kanssani ma 26.11 - Elämää kolmen alle 4-vuotiaan kanssa

keskiviikko 28. marraskuuta 2018

  Hei! Niin kuin olen sanonut, niin mun arki on tällä hetkellä aika kiireistä kolmen pienen lapsen kanssa. Eikä se aina huono juttu ole, sillä monesti päivät menee vaan todella nopeasti. Välillä tunnit taas tuntuu todella pitkältä, varsinkin kun on väsynyt ja odottelen Timoa töistä.
  Eniten negatiivisesti arkeen vaikuttaa katkonaiset yöunet, mutta onneksi se on vain väliaikaista. Päivä kerrallaan.♥ Tällä hetkellä arki meillä on tämän näköistä:

Klo.00:34 Vauva herää. Syötän hänet ja laitan hänet takaisin nukkumaan.

Klo.01:32 Ja taas syöttö.

Klo.02:48 Ja taas... Vaihdan samalla vaipan.

Klo.05:50 Ja syöttö. Jossain vaiheessa yötä E tuli meidän viereen ja olin niin väsynyt, etten jaksanut viedä häntä omaan sänkyyn. Timo vei hänet sitten aamulla, kun hän heräsi töihin.

Klo.07:30 Herään R-poika vieressäni A:n ja E:n puheensorinaan ja kikatukseen. Hyssyttelen heitä, jotta vauva saisi vielä nukkua. Aletaan tehdä heti aamutoimia rutiinilla. Yökkärit pois, vaatteet päälle, hampaiden pesu ja aamupala.

Klo.07:55 Heräilee R-poika ja haluaa heti ruokaa. Isommat lapset ovat aamupalalla, kun imetän sohvalla. Imetyksen jälkeen valmistan itselleni smoothien, jota on helppo juoda samalla kun touhuaa kaikkea muuta. Laitan myös musiikkia soimaan. Tänään A:lla on kerhopäivä joten tehdään eväät hänelle.


Klo.08:30 Laitan A:lle ja E:lle ulkovaatteet valmiiksi lattialle ja kehoitan heitä pukemaan. Autan heitä tarvittaessa ja pyydän heitä odottamaan eteisessä. Puen R:n seuraavaksi ja laitan turvakaukaloon odottamaan. Hän onneksi vaikuttaa hyvin tyytyväiseltä siellä. Viimeisenä laitan itselleni ulkovaatteet ja lähdemme ulos, jossa onkin ihana ilma!

Klo.09:14 Esikoisen kerhoonviennin jälkeen käymme laittamassa auton lämmitykseen ja tulemme sisälle. Valmistelin vielä kaikki tarvittavat jutut laukkuun R:n 2kk neuvolaa varten ja täytin mielialalomakkeen omasta mielialastani viime viikon ajalta. Sain lomakkeen viime neuvolakäynniltä ja sillä yritetään seuloa mm. synnytyksen jälkeistä masennusta.

Klo.10:03 Ollaan muutaman minuutin myöhässä neuvolasta ja saadaankin mennä heti sisälle. Kaikki hyvin! R on kasvanut hyvin ja sai suun kautta ensimmäisen annoksen Rota-rokotetta. Juteltiin myös mun hyvinvoinnista ja kieltämättä tämä arki on nykyään aika raskasta ja huonot yöunet vie mielen aika matalaksi välillä.

Klo.11:07 Kotona! Laitan heti ruoan liedelle. Siirrän R:n turvakaukalosta vaunuihin, mutta hän ei nukahdakaan uudestaan joten syötän hänet ja saan hänet nukahtamaan. E haluaa mennä päikkäreille, vaikka kerronkin että joudun hänet pian taas herättämään, kun haetaan A kerhosta. Alan kirjoittaa tätä postausta, jotta muistan aamupäivästä edes jotain.

Klo. 11:45 Joudun herättämään E:n ja hän on aika kiukkuinen, mutta yllättävän hyvin hän saa kasattua itsensä väsymyksestä huolimatta. Haetaan A kerhosta ja tullaan kotiin laittamaan ruoka loppuun.

Klo.12:30  Syödään ruoka ja lupaan pelata muistipeliä A:n ja E:n kanssa.


Klo.13:00 Vauva nukkuu ja A ja E  leikkii keskenään, niin käytän ajan hyödyksi ja teen blogijuttuja ja samalla tilailen vihdoin pari Adidaksen paitaa itselleni alennuksesta.

Klo.16:00 R:llä on tällä hetkellä tiheän imun kausi ja viihtyy siksi tissillä tunnin verran... Tuleekin kiire tehdä ruokaa, mikä onkin vähän haastavaa, kun R on niin väsynyt, että itkee vaan koko ajan, muttei kuitenkaan saa unen päästä kiinni. Heijaan vaunuja samalla, kun paistan pihvejä.

Klo.17:05 Saan vihdoin hengähtää, kun Timo tulee töistä.

Klo.17:55 Äiti oli mulle soitellut, enkä ollu kuullut, niin soittelin hänelle takaisin ja puhuttiin melkein tunnin verran puhelimessa.

Klo.19.15 Aloitamme iltatoimet eli siivous, yökkäreiden vaihto, iltapala, hammaspesu, iltasatu, iltarukous ja nukkumaan. Timo nukuttaa isommat lapset ja minä keskityn R:n syöttämiseen ja nukuttamiseen.




Klo.20:11 Saan hänet nukahtamaan, mutta ei mene kauaa, kun hän taas herää. Katselen samalla kännykästä Koko Suomi leipoo -ohjelmaa, kun yritän nukuttaa R:ää uudestaan.

Klo.22:05 R vihdoin nukahtaa ja itsekin olen niin väsynyt, että pesen hampaat, selaan vähän puhelinta ja nukahdan.

Mukavaa keskiviikkoa!♥

Poikamme nimenanto- ja siunausjuhla

sunnuntai 25. marraskuuta 2018

  Tässä vähän juhlafiiliksiä meidän R-poikamme nimenanto- ja siunausjuhlasta. Ikävä kyllä meidän lapsemme esiintyvät edelleen blogissa nimettömänä, etten koko nimeä tule täällä kertomaan. Mutta nyt teimme Timon kanssa päätöksen, että he esiintyvät tästä lähdin nimen alkukirjaimella eli vanhin poikamme on A, tyttömme on E ja nuorin poikamme on R.

  Vaikka uskomme Jeesukseen, niin me emme kasta lapsiamme vaan he saavat sitten vanhempana itse päättää menevätkö kasteelle. Meille tuli kotiin maistraatista nimipaperit ja kävin ne maistraattiin viemässä täytettynä. Näin ollen pojallamme oli jo nimi, mutta olemme silti halunneet pitää nimen salassa ja paljastaa sen vasta nimiäisissä.
  Olen tehnyt blogiini postauksen tyttäremme nimenanto- ja siunausjuhlasta (postaukseen pääset tästä), joka oli erilainen kuin meidän R-pojan, sillä ne oli järjestetty Seinäjoen helluntaiseurakunnassa, kun nyt nämä järjestettiin meillä kotona. Meidän seurakunnan yksi pastoreista tuli meille kotiin siunaamaan meidän pojan ja samalla koko perheen eli siis rukoilemaan siunausta meidän poikamme elämään.
  Seurakunnan tilaisuus alkaa aamulla klo. 11 ja ajatteltiin ettei oteta turhaa stressiä, että yritettäis ehtiä kolmen lapsen kanssa sinne ajoissa ja järjestää vielä kahvittelua meillä kotona. Helpompi siis oli kutsua pastori meille kotiin ja järjestää koko juhla kotona.
  Itse juhlaviikko oli kyllä suoraansanottuna ihan hirveä! Timo ei tiennyt etukäteen ylitöistään, mutta hän teki sillä viikolla 75 tunnin työviikon. Hän lähti siis aamulla töihin ja tuli illalla takaisin ja teki vielä lauantainkin töitä - ja sunnuntaina oli juhlat. Olen sitten yksin siivonnut, leiponut ja hoitanut lapset ja arjen samalla. Onneksi äitini oli jonkin verran apuna, että pääsin mm. hakemaan koristeita ja käymään kaupassa yksin.
  Juhlat meni kyllä hyvin ja siunauksen lisäksi juhlassa lauloin "Mestaripiirros" -biisin omistettuna erityisesti meidän R-pojalle, mutta myös kahdelle vanhemmalle lapselle. Tarjoiluihin olin tyytyväinen ja kokeilin täytekakussa taas jotain uutta - nimittäin liukuvärjäystä. Täytekakun viirissä oli myös poikamme nimi, mutta olen sen muokannut pois.
  Toiseksi kakuksi tein kinuski-puolukka-piparijäädykekakun, joka sopii täydellisesti esimerkiksi joulupöytään. Teen tästä kakusta reseptipostauksen parempien kuvien kera myöhemmin. Kakkujen lisäksi meillä oli pöydässä kinkku- ja jauhelihapitsaa, keksejä, karjalanpiirakoita ja munavoita sekä karkkeja.


  R-poika nukkui lähes koko juhlan ajan, eikä tainnut olla edes tietoinen koko juhlista. Itse olin tyytyväinen siihen, että nyt pojallamme on nimi, eikä sitä tarvitse enää salailla perheessä vaan voi kutsua poikaa nimellä. Meillä oli myös vähän kiire juhlien järjestämisessä, koska nyt viikonloppuna on A-pojan ja E-tyttömme 4v ja 2v synttärit, eikä haluttu kaikkia juhlia pitää yhdessä. On ihanaa olla kolmen lapsen äiti.♥

12 vuotta yhdessä ja 12 faktaa meidän parisuhteesta

keskiviikko 21. marraskuuta 2018

  Me vietettiin eilen Timon kanssa vuosipäivää, kun ollaan alettu seurustelemaan 12 vuotta sitten. Päätin sen vuoksi tehdä postauksen, jossa kerron meidän suhteesta 12 faktaa. Nämä kuvat on otettu syyskuussa, kun meidän R-poika oli vielä mun mahassa. Otettiin nämä kuvat muuten ihan itselaukaisimen ja kameranjalan kanssa. Nähtävästi ihan onnistuneita kuvia saatiin.
1. Meidän yhteinen "harrastus" on se, että me molemmat tykätään käydä kiertelemässä kauppoja ihan vaan huvin vuoksi. Ja vaikka stereotypinen olettamus on se, että miehet ei tykkää shoppailla, niin eipä Timo ole koskaan sanonut mitään negatiivista Ikean tai Ideaparkin reissuilla, ja minäkin ihan mielellään kiertelen katselemassa Motonetin, Bilteman, K-raudan yms. tarjontaa. Käydään tosi usein ihan vaan marketeissakin koko perheenä ja Timo tykkää kiertää erityisesti kaikki poistotuote paikat. Joten meidät näkee siksi useammin koko perheenä kaupassa kuin erikseen.

2. Me ollaan molemmat tosi pihejä ja mietitään mihin rahat käytetään. Pihi on ehkä vähän negatiivinen sana, sillä ei meillä se säästäminen nyt ihan yli mene, etteikö esimerkiksi voitaisi käydä ulkona syömässä ja silloin tällöin laittaa muutenkin rahaa vähän enemmän johonkin juttuun. Ehkä vois puhua siitä, että ollaan järkeviä rahankäyttäjiä eikä kumpikaan ole sellainen "tili tuli, tili meni" -tyyppejä. Ostetaan paljon juttuja alennuksista ja fanitetaan tällä viikolla olevaa Black Friday päivää, koska voi ostaa esimerkiksi jotain merkkituotteita, kun ei normaalihintaisena viitsi.

3. Ihastuin Timossa siihen, että hänen kanssaan pystyi jutella ja hän vastasi viesteihinkin pitkästi eikä vaan tyyliin "ok". Hän sai mut myös nauramaan hauskuudellaan, mikä oli plussaa. Myöhemmin tämä sama piirre sai mut häpeämään, mutta nykyään alan olla jo sinut asian kanssa ja nauran mukana. Timo saattaa joskus mm. piippailla ohimeneville autoille tai nostaa kättä poliisille poliisiauton tullessa vastaan jne.
4. Me ei olla ikinä riidelty tai kinasteltu siitä kuinka päin vessapaperirulla laitetaan (koska molemmat laittaa sen just oikein päin) ja muutenkin riidellään tosi harvoin yhtään mistään! Jos joskus jotain riitaa tulee, niin yleisin aihe taitaa olla kotityöt tai sitten se, että väsyneenä tai muuten vaan ajattelemattomuuttaan tokaisee tai tekee jotain, mistä toinen loukkaantuu. Ollaan kyllä tässä 12 vuoden aikana opittu riitelemään rakentavasti: ei toisia syytellen, haukkuen tai mykkäkoulua pitämällä vaan enemmänkin pyritään olemaan samalla puolella ja yritetään yhdessä keksiä meidän ongelmaan ratkaisu et onko jomman kumman tarvetta muuttaa toimintaansa. Ja tietysti anteeksi pyydetään ja annetaan.

5. Meillä on monessa sama maku kuten tilataan aina Subwayssa leivät samoilla täytteillä ja irtokarkeissa ollaan molemmat kaikkiruokaisia. Timo ei niin paljon tykkää niistä minipätkiksistä, mutta muuten kaikki menee.

6. Vietetään aina meidän vuosipäivää ja hääpäivää edes jotenkin (yleensä käydään ulkona syömässä), mutta jostain syystä meidän kihlapäivä unohtuu meiltä molemmilta!
7. Me oltiin yläasteella rinnakkaisluokilla pienessä kunnassa, jossa meitä 91-syntyneitä oli vain kolme luokkaa eli noin 40 oppilasta. Ei kuitenkaan juteltu aluksi koulussa vaan alettiin jutella tietokoneella mesessä (windows live messenger), joka oli tällainen viestittelykeino siihen aikaan. Ysiluokalla sit alettiin seurustella.

8. Katsotaan yhdessä Uutta päivää. Harmittaa tosin, että se loppuu! Ennen katsottiin myös Salkkareita yhdessä, mutta tultiin vissiin vihdoin järkiimme ja lopetettiin vaan sen seuraaminen.

9. Meidän yleisimmät puheenaiheet on meidän molempien sekä lasten kuulumiset, mutta myös puhutaan paljon mitä tapahtuu maailmalla ja kotimaassa, mitä ollaan uutisista luettu tai sitten Facebookin Seinäjoen puskaradioryhmästä. Sit jos mulle on tapahtunu joku mun mielestä iso juttu, mistä haluan Timolle avautua, niin Timo jaksaa kyllä kuunnella, mutta usein mulla on tarve puhua, puhua ja puhua asiasta vielä seuraavanakin päivänä ja sitä seuraavana ja ehkä joku juttu muistuttaa mua asiasta vielä viikon päästä, niin siitä täytyy taas jutella, että pääsen asiasta yli. Tää on yks mun ärsyttävistä piirteistä, haha. Yleensä tämä tapahtuu illalla, kun pitäisi mennä nukkumaan...
10. Kun ollaan autolla menossa yhdessä jonnekin, niin Timo aina ajaa.

11. Meillä on tosi vähän hetkiä, kun voidaan olla kahdestaan ilman lapsia, mutta usein nämä hetket menee myös siihen, että molemmat räplää puhelimia. Onko muillakin pariskunnilla nykypäivänä näin? Vietetään kyllä aikaa myös ilman niitä puhelimia, ainakin välillä, hah.

12. Alkuvuosina Facebookissa juteltiin Timon kanssa paljon julkisesti toistemme tilapäivityksiin. Ihan siis sellaisia normikuulumisia yms, mitä olis kyllä paljon paremmin kannattanut laittaa vaikka yksityisviestillä, eikä mitään hajua, miksei niin tehty. Timo joskus mulle lukee niitä kommentteja ja ne hävettää kyl ihan sikana, et mun on pakko peittää korvat ja alkaa hokea "mä en halua kuulla" :D

30 kysymystä ja 30 vastausta

sunnuntai 18. marraskuuta 2018

Hei! Blogeissa on pyörinyt haaste, jossa vastataan kolmeenkymmeneen kysymykseen, ja päätin tähän haasteeseen tarttua itsekin. Asukuvat on lokakuulta ja yritän saada vaatekaappiini lisää viininpunaista, koska se vaan mun mielestä toimii mulla. Ostin tuon paidan noin kuukausi sitten Vero modasta ja tykkäsin siitä paljon. Se on vähän lyhyempi huppari, niin se menee täydellisesti korkeavyötäröisten farkkujen kanssa. Mutta nyt asukuviin ja itse kyselyyn:
Avioliittoja: Yksi, mikä on kestänyt tähän asti 7 vuotta. Oonkin ollut naimisiin mentäessä suht nuori, kun olin 19-vuotias. Olen kirjoittanut siitä erillisen postauksen.

Lapsia: Kolme. 2014, 2016 ja 2018 syntyneet. Nuorin on tosiaan reilun kuukauden ikäinen.

Kihloissa: Joo, mulle kihlaus on lupaus avioliitosta joten ennen naimisiinmenoa mua kosittiin.

Lemmikkejä: Ei ole, enkä tiedä tuleeko koskaan. Ei ainakaan tähän elämäntilanteeseen ja tähän asuntoon.

Leikkauksia: Ei mua ole leikattu kertaakaan. Onneksi, koska pelkkä tikkien laittaminenkin on hirveää!

Tatutointeja: Ei ole yhtään. En hirveästi pidä tatuoinneista, ainakaan sellaisista isoista. Pienet tatuoinnit on kivoja, mutten ehkä itse laittaisi.


Lävistyksiä: Korvissa on molemmissa kolmet reiät, mutta harvoin pidän niissä korviksia. Nenäkoru mulla on ollut jostain 16-vuotiaasta asti.

Muuttoja: En erityisemmin pidä muuttamisesta joten onneksi olen muuttanut elämäni aikana vain kolme kertaa. Lapsuuden kodista opiskelijakämppään, sieltä mun ja Timon yhteiseen vuokra-asuntoon ja sieltä tähän nykyiseen omistusasuntoon.

Ottanut lopputilin: No en varsinaisesti kertaakaan. Yhdessä paikkaa mulla oli määräaikainen työsopimus ja kerroin ennen sen päättymistä, etten enää jatka heillä töissä. Olisin kyllä aika todennäköisesti saanut jatkaa siellä.

Ollut saaressa: Oon ollut monta kertaa.

Autosi: Meillä on kaks autoa: Renault megane ja Peugeot 508, jotka molemmat on farmariautoja. Itse ajan Peugeotilla. Yritetään koko ajan etsiä uutta autoa, jonne mahtuisi kolme turvaistuinta takapenkille. Ei oo mikään helppo tehtävä ja sitten pitäisi vielä löytää sopivan hintainen auto hyvillä varusteilla.

Ollut lentokoneessa: Monesti saan kuulla tästä ihmettelyjä, mutta en tosiaan ole ollut elämäni aikana kertaakaan lentokoneessa.
Onko joku itkenyt vuoksesi: On varmaankin.

Ollut rakastunut: Koko ajan eikä loppua näy!

Ollut ambulanssissa: Kerran kävin istumassa kyydissä, kun multa tarkastettiin hengitys yms, kun oli jostain syystä hengitysvaikeuksia. Mua ei kuitenkaan kyyditetty sillä minnekään joten sain vaan ohjeeksi seurailla tilannetta.
Luistellut: Hyvin vähän. Luistimet multa kyllä löytyy, mutta enpä ole niillä juuri luistellut. Pienenä olin jossain taitoluistelu kerhossa.

Surffannut: En ole.

Ajanut moottoripyörällä: En ole, enkä ole edes ollut kyydissä vaikka veljellä olikin semmonen monta vuotta.

Ratsastanut hevosella: Muutamia kertoja. Se on kyllä ihan mukavaa!

Lähes kuollut: Ala-asteella meinasin kuristua koulun kiipeilytelineeseen, kun jäin hupusta/hupun naruista jotenkin roikkumaan, mutta en tiedä oliko siinä kuolema lähellä. Onneksi oli kavereita siinä, jotka autto.

Ollut sairaalassa: En oikeastaan muuten, mutta synnyttämässä oon ollut kolme kertaa ja viettänyt siellä öitä sen vuoksi.

Suosikkihedelmä: Ei mulla oikeastaan ole sellaista suosikkihedelmää, mut omenat ja banaanit on ihan jees!

Aamu vai ilta: Vaikea muuten sanoa, koska tykkään herätä aamulla aikaisin jos oon nukkunut yön hyvin. Silloin tuntuu, että saa paljon enemmän aikaiseksi. Mutta toisaalta tykkään illoista sen jälkeen, kun lapset on nukkumassa, niin saa hetken omaa aikaa.
Lempiväri: Viininpunainen ja armeijan vihreä.

Viimeisin puhelu: Äiti mulle soitteli meidän tytön synttärilahjasta.

Viimeisin viesti: Veli laitto viestiä Vimman verkkokaupan alennuskoodista.

Kahvi vai tee: En muuten ymmärrä, että miksi oletetaan, et jos ei juo kahvia, niin juo teetä? Kahvia en juo ollenkaan, mut tee on kyllä ihan jees. Usein otan kyllä ihan mehua tai vettä.

Kissa vai koira: Kissaihminen oon kyllä enemmän!

Paras vuodenaika: Ehdottomasti kesä! Syksy on kaunis väriensä vuoksi, mutta viime kesä oli aivan ihana +30 asteiden helteiden vuoksi!
Takki: Kirpputori/H&m | Paita - Vero moda (Uusi) | Farkut - Gina tricot | Kengät - Vamsko

Kirppislöydöt vol. 12

sunnuntai 11. marraskuuta 2018

  Olen ilmeisesti unohtanut päivittää näitä kirppislöytöjä tänne blogin puolelle, koska edellisen osan olen tehnyt vuoden 2017 syyskuussa eli reilu vuosi sitten! Hauskaa tässä on se, että olen silti aktiivisesti käynyt kirpputoreilla ainakin kerran viikossa. Mutta en ole vain saanut aikaiseksi kuvata parhaimpia löytöjä. Nämä löydöt onkin tehty lapsille, sillä itselleni en ole raskauden vuoksi ostanut pitkään aikaan mitään erikoisempaa. Sen jälkeen, kun olen nämä kuvannut, olen löytänyt vielä lisää juttuja kirppiksiltä, mutta ne kuvaan varmaan sitten seuraavaan postaukseen.
  Meidän A-pojalle eli vanhimmalle lapselle on vaikea löytää kirppiksiltä käyttövaatteita, koska ilmeisesti 4-vuotiaat pojat kuluttaa vaatteensa loppuun joten hyväkuntoista vaatetta on vaikea löytää. Yleensä jos löydän, niin ostan ison kasan samasta pöydästä. Joskus teen yksittäisiä löytöjä muistakin pöydistä kuten nämä ylläolevat vaatteet. Farkut parempaan käyttöön ja siisti H&m:n huppari. Farkut taisi maksaa 5€ ja huppari jotain 4€.

  Mun yhtenä tavoitteena oli löytää lapsille toppavaatteet talveksi kirppikseltä ja hetken jo mietin, että joudunko ostamaan ne uutena, sillä oikeanlaisia ja hyväkuntoisia vaatteita ei meinannut löytyä. Myöskään värit ei aina miellyttänyt, sillä en halunnut meidän E-tytölle mitään pinkkiä haalaria.
  Lapualla oleva Kirppis Sakura on aivan ihana paikka ja he lisäävät viikottain omille Facebook-sivuilleen kuvia heille tuoduista tuotteista. He ottavat varauksia myös netin kautta ja nykyään he myös postittavat kirppistuotteita. Ylimpänä olevan Name it:n kettutakin löysin A-pojalle juuri Sakuran Face-sivuilta ja he laittoivat sen mulle sivuun ja ajoinkin Lapualle jo samana päivänä. Takki oli hyvässä kunnossa joten ostin sen kympillä. Meidän pojallahan oli tuollainen samanlainen kettutakki viime talvena, mutta se jäi pieneksi. Tämä oli sitten yhden koon isompi.
  A-pojalle löysin tumman sinisen H&m:n toppahaalarin uutena kirpputorilta ja maksoin siitä 35€ eli noin puolet siitä, mitä se maksaa kaupassa. Haalarissa oli tosiaan vielä laput kiinni. E-tytölle löysin hyvässä kunnossa olevan Name it -merkkisen farkun värisen haalarin 25 eurolla. Ajattelin, että se menee värinsä puolesta meidän R-pojalle myöhemmin.
  Meidän E-tytölle olen löytänyt kaikki käyttövaatteet kirpputoreilta. Olen löytänyt vähän erikoisempia housuja ja sitten ihan perus H&m:n legginssejä. Ylemmistä housuista olen maksanut vähän enemmän. Oisinko mustista maksanut 3-4 euroa ja röyhelöpyllyhousuista maksoin 6 euroa. Alemmat legginssit ovat olleet ihan uusia tai ainakin uudenveroisia ja olen maksanut niistä 2€ kappale, kun ne kaupassa taitaa maksaa uutena n. 10 euroa.
  Joskus käy hyvä tuuri ja kirppikseltä löytyy ihan uusia vaatteita kuten tämän Newbie mekko. Tässä oli vielä laput kiinni ja maksoin tästä vähän enemmän eli 12€. Tämä olikin E-tytön päällä meidän R-poikamme nimiäisissä.
  Instagram-seuraajani saattavat muistaa, että tuossa loppukesästä tein hyvän löydön juurikin Lapuan Sakura kirppikseltä. Siellä nimittäin oli pöytä täynnä pienen pojan vaatteita ja ostinkin sieltä ison kasan vaatteita neljällä kympillä. Suurinosa pöydän vaatteista oli ihan uusia ja maksoin niistä 2-5€/kpl, mutta keskimäärin sen pari euroa per vaate. Laskin, että jos ne kaikki vaatteet olisin ostanut uutena kaupasta, ne olisi maksanut 150-200€ joten se oli todella hyvä säästö!
  Nämä kaikki kuvien vaatteet eivät olleet sieltä ostettu, enkä kaikkien hintojakaan enää muista, mutta tuo H&m:n karvahaalari tais olla kallein. Siitä maksoin muistaakseni sen 5 euroa.
  Olen juuri laittamassa kirppispöytää itse ja toivon, että pääsen tavarasta eroon. Kirppistely kyllä kannattaa niin ostajana kuin myyjänäkin!
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...
CopyRight © | Theme Designed By Hello Manhattan