Luukku 14. Joulu kuuluu kaikille

  Vaikka joulun pitäisi olla iloinen perhejuhla, niin kaikille se ei sitä ole. Itse koen tärkeäksi asiaksi nostaa myös joulusta toisen puolen esille. Asiaa ei välttämättä tule itse ajatelleeksi, kun liikaa keskittyy siihen oman joulun valmisteluun. Nimittäin monille joulu saattaa muistuttaa lapsuuden jouluista, johon liittyy pelkoa ja ahdistusta. Vanhemmat ovat saattaneet olla humalassa tai sitten heidän humalaisia kavereita on tullut jouluna kylään. Lapsille on jaettu kyllä lahjoja, mutta joulupukkikin oli kännissä ja sen polvelle piti istua muiden nauraessa. Pahimmassa tapauksessa joulu onkin muuttunut iloisesta perhejuhlasta riitelyksi tai jopa perheväkivallaksi. Isä lyö äitiä ja lapsi juoksee väliin puolustamaan. Joillekin lapsille tämä on totta tänäkin päivänä, vaikkei sellaista joulua toivoisi kenellekään.


  Sitten on heitä. jotka viettävät joulua yksin, sillä heillä ei ole perhettä, ystäviä tai muita sukulaisia, keiden joulupöytään he menisivät istumaan ja nauttimaan joulusta. On eri asia haluta vapaaehtoisesti viettää joulua yksin kuin tahtomattaan. Joulua hössötetään jo monta kuukautta etukäteen ja se ahdistaa jo valmiiksi, kun tietää, että yksin saa joulupöydässä istua. Jos edes viettää koko joulua. Aattona sitä katselee kelloa ja toivoisi, että kunpa koko päivä olisi nopeasti ohi.
  On myös hyvin paljon niitä perheitä, jotka murehtivat jo monta kuukautta ennen joulua, että miten he saisivat rahat riittämään edes jonkinlaisiin lahjoihin tai ruokaan. Kaikki 15-vuotiaat eivät toivo joululahjaksi uusinta Iphonea. On niitä nuoria, jotka toivovat deodoranttia tai edes yhtä ripsiväriä. Kaikilla perheillä ei ole varaa joulukuuseen, jouluvaloista tai joulukinkusta puhumattakaan.

  Muun muassa tämän vuoksi vihaan sitä, että joulusta tehdään hirveä kulutusjuhla. Vaikka itsekin olen esimerkiksi tähän joulukalenteriin tehnyt lahjalistoja ym. niin haluan edelleen korostaa, ettei ne lahjat ole joulun pääasia. Joulusta tehdään todella kaupallinen ja pitäisi olla jouluruoat ja joulukoristeet viimesen päälle. Ruokaa pitäisi olla montaa lajia ja sitä pitäis olla niin paljon, että Iltalehtien otsikot huutavat joulun jälkeen "tuliko syötyä jouluna liikaa? näin saat joulukilot pois!". Joululahjaksi pitäisi saada uutuuttaan hohtavat lelut ja elektroniikkavälineet. Kaupat lähettävät lelukuvastoja ja mainoslehtiä, joissa näitä tavaroita mainostetaan. Kivijalkamyymälät ovat täynnä erilaisia joulukarkkeja, lahjapakkauksia jne. Lista on loputon.


  Itse ajattelen, että vähemmälläkin pärjää, enkä siksi esimerkiksi vaihtele sisustusta jouluisin ja ostin esimerkiksi yhden joululahjan meidän pojalle kirpputorilta ja muutenkin ajattelen, että pari lahjaa riittää. Itsellä on siitä onnellinen asema, että meillä on varaa ostaa joulukinkku, laatikot ja salaatit pöytään. Mun ei tarvitse viettää joulua yksin tai miettiä, onko rahaa ostaa lapselle joululahjoja. Mun lapsuuden jouluun ei ole kuulunut alkoholia tai väkivaltaa vaan mun lapsuuden joulumuistot ovat hyvin lämpimiä ja perhe- ja sukukeskeisiä. Siitä saan olla todella kiitollinen.♥

  Siinä vähän syvällisempiä ja erilaisia ajatuksia joulusta. Joulusta saa ja pitääkin nauttia, mutta jos tuntuu, että haluaa jouluna tehdä jotain pientä ja auttaa esimerkiksi vähävaraisia perheitä saamaan edes jonkinlainen joulu järjestettyä, niin laitoin tähän muutaman osoitteen, jonka kautta sen voi tehdä. Apua voi antaa rahana tai konkreettisena lahjana.  Listasin tähän vain muutaman mitä löysin, mutta kannattaa selvittää oman paikkakunnan tilanne. Esimerkiksi Hope -yhdistys jakaa myös apua jouluisin ja varmasti monet seurakunnat ja muut tahot. Näiden lisäksi tietysti voi aina mennä käymään sen yksinäisen naapurin mummon luona jouluna, se ei maksa mitään ja varmasti saa hyvän mielen molemmat.

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...